Koulubunkkeri

Edinburghin yliopisto on levittäytynyt aikalailla ympäri kaupunkia, mutta mulla suurin osa ajasta kuluu täällä:

 Edinburgh College of Art, Hunter Building

Arkitehtuurin helmi, eikö olekin? Ulkopuolelta pytinki näyttää ihan bunkkerilta.

No... sisäpiha on hieman iisimpi. Mun vanha lukioni näytti samanlaiselta.

Sisäpihanäkymä.

Mutta sä et ole kokenut mitään ennen kuin pääset sisälle.

Sanotaan näin, että mä tiedän tarkalleen, mistä ovesta mun kannattaa mennä sisään ja mitkä portaat kiivetä ylös, jollon mulla ei kulu ylimäärästäkään sekunttia löytää meidän studiolle, joka siis on käytännössä (luokka)huone, jossa  mulla on oma pöytä työskentelyä varten. Me "maisterit" jaetaan meidän työskentelytila neljännen vuoden puvustusopiskelijoiden kanssa. (Ja musta on edelleenkin todella outoa... ja siistiä... että mulla on oma pöytä!)

Meidän tilat on (tietenkin) ylimmässä kerroksessa. En nyt aivan tarkkaan muista monesko kerros se on, tullaan siihen ehkä myöhemmin, mutta niitä portaita ja kerroksia on kyllä aivan hitosti. Mä laittaisin kuvan meidän studiosta, se näyttää aika siistiltä paikalta, koska kaikilla nelosilla on seinät täynnä inpis-kuvia ja piirroksia, mutta siellä on AINA joku työskentelemässä, enkä mä vaan valitettavasti kehtaa alkaa ainoona ulkomaalaisena turisteeraamaan kameran kanssa.

Hunter Building on sisältä semmonen sokkelo, että huhhuh. Voisi kuvitella, että L:n mallisessa rakennuksessa on semi helppo suunnistaa, mutta ai että. Nää käytävät vaan ei oo suoria ja loogisia. Ehkä mä vaan kuvittelen, että se rakennus on L:n mallinen! Ehkä se on oikeesti kahdeksan kulmainen, kuka tietää.

Ensimmäinen asia, joka tuo muutamia haasteita on tämä:

Q-kerros. Kertooko mitään? No ei joo kerro. Jos kellari olisi vaikka A-kerros, niin syntyis ehkä jonkinlainen logiikka, kaikki osaa aakosten alkupään. Mutta ei, kellari on N. Seuraava kerros on O. Ja niin edes päin. Jos siis jotain on paikassa Q14, täytyy ensin aloittaa laskemaan, monesko kirjain Q on N:stä, jotta löytää oikeaan kerrokseen. Ja se jälkeen pitää vielä juota käytäviä ees taas, ennen kuin löytää oikean luokan.

Ja ihan oikeasti, miten olisi vaikka jotain värikoodeja kerroksittain? Eikö? Taide- ja muotoiluopiskelijoilla on tunnetusti aivan loistava tilanhahmotus kyky.

 Käytävä.

 Palo-ovi ja käytävä.

 Käytävä.

Mä en ole edes varma, kuinka monta rappukäytävää pytingissä on. Oon aika varmasti eksyny ainakin neljään. Tai viiteen. Ehkä kahdesti samaan, kuka tietää. Ja kuten saatoitte ensimmäisestä kuvasta huomata, puoli koulua on remontissa, joten no... wonder what there is..?

Eniten perseestä oli kun "mun" ulko-oveni suljettiin toissapäivänä. Sen eteen roudattiin jostain nosturi (ja jos ollaan rehellisiä, se nosturi ei ollu lähelläkään koko ovea... mutta ilmeisesti täällä nosturien turva-alue on vähintään 50x50m, eli puoli pihaa, joten... ei ovea). Mulla kesti ainakin 10 minuuttia löytää tieni ulos. Mun piti käytännössä kävellä kellarin kautta päärakennukseen.

Toinen haastava "kohde" on Art Shop, josta saa siis kaikenlaisia taiteilutarvikkeita. Korostan, kaikenlaisia. Huh huh, näkisittepä. Mä en oo ihan varma, missä kerroksessa se sijaitsee. Ensin pitää löytää oikea portaikko. Ehkä helpointa on mennä meidän portaikkoa alas, sitten ruokalan läpi, sitten toista portaikkoa ylös... tai alas... en oo ihan varma kumpaan, ehkä joo alas. Pitää löytää punanen lasikäytävä(... jonka varrelta löytyy meidän koulun pubi .Se tosin ei valitettavasti oo auki päivisin, hirmu harmi) ja sit löytää oikeen portaikon, ehkä.

 Ruokala (josta saa käytännössä perusbrittiläistä ummetusruokaa)

Punainen lasikäytävä.

Koulun baari: Wee Red Bar (täällä kaikki ihan aikuisten oikeesti käyttää tota sanaa "wee" kun puhutaan pienistä asioista tai jutuista! Wee this and wee that.)

Koulun baarissa soitetaan (näköjään) myös ruotsalaista indie-poppia. Kuka olisi arvannut.

 Art Shopin porraskäytävä. Olet löytänyt perille!

On pikkusen eppaa, että taideopiskelijat saa olla päärakennuksessa. Se on ihan makee vanha pytinki.

Siellä on käytävät täynnä näitä patsaita (meillä oli health and safety -luento viime viikolla aiheesta mitä saa ja ei saa tehdä koulussa... voitte kuvitella, että se oli pitkä lista... huhhuh. Se alko kuvalla näistä patsaista. Mr. Healt and Safety (kuten hän halusi itseään kutsuttavan, tämä noin nelikymppinen mieshenkilö) sanoi, että vaikka täällä ihaillaankin näitä kädettömiä ja päättömiä hahmoja, tavoitteena olisi, ettei kukaan näyttäisi tältä valmistuessaan.)

Päärakennuksesta löytyy päheä näyttelyhalli.

Päärakennuksen julkisivu (joka aukeaa sisäpihalle)

Sitten tuossa kampuksella on vielä Evolution House. Se on kanssa aika pähee. Siellä on meidän kirjasto.

 Evolution House.

Viikko kolme.

Kävelin tänä aamuna kaikessa rauhassa läpi kaupungin Starbucksin latte kädessäni ja laskeskelin, että vou... mä oon ollut täällä jo kohta kolme viikkoa. Se ei tunnu aivan niin pitkältä ajalta.

Asia nousi ajankohtaiseksi, koska mä ilmeisesti näytin niin paikalliselta, että jopa turistit luuli, että mä tunnen koko kaupungin. No, amerikkalaiset neuvoin kyllä aivan väärään suuntaan, en tietenkään tahallani... mutta no... sellaista. Mutta tytön, joka kyseli, missä meijän koulu on, sen mä neuvoin kyllä perille.

Tällä viikolla on tapahtunu aivan hirveesti kaikkea. Mä mielelläni kertoisin hauskasta punk-tädistä, joka opettaa meille elävän mallin piirrustusta (ja -maalausta) ja huutaa, että BE BOLD!!! tai siitä, miten mä neuloin "luihus-sukan" neulekoneella tai meidän ATK-tunnista kakkosten kanssa... mutta mulla ei oo näistä lainkaan kuvamateriaalia, joten säästetään myöhemmäksi. Meillä on myös koulussa krematoriouunin näkönen valtava prässi, jonka käytöstä en ymmärtänyt juuri mitään, koska toiset vaan puhuu niin murtaen että... ei.

Mulla on kuvamateriaalia mun vierailustani kasvitieteelliseen puutarhaan (Royal Botanic Garden). Tää on osa mun projektiani, jota teen koulussa, joten sen takia menin. Alkuun tän mun projektin ja tutkimuksen piti käsitellä 1700-luvun kasviaiheisia kirjontamalleja, mutta nyt se on enemmänkin jotain ihmisten suhteesta teknologiaan kuvattuna kukkien kautta tai vastaavaa... näinkin voi näköjään käydä, kun yrittää olla erilainen.

No, visiitti oli ihan siisti. Tuolla puutarhassa on melkoisen suuret kasvihuoneet, joissa on eri teemojen ympärille rakennettuja ympäristöjä (esihistoriallisella osastolla oli kolme metrisiä saniaisia ja tsekatkaa noita lumpeita..!)

Varoituskylttejä brittiläiseen tyyliin...

Mut tosin potkittiin ulos vartin vierailun jälkeen, koska oli niin tuulista, että lasit olisi saattanut (kuulema) tippua päälle. Sinällään ironista, koska täällä on joka toinen päivä sen verran tuulista, että meinaa lentää kadulla kumoon... olisiko ollut asiallista rakentaa vaikka vähän vahvemmat kasvihuoneet..?


Tänään mä taas olin kirjomassa National Portrait Galleryssa järjestetyssä workshopissa. Kurssin aiheena oli goldwork eli kirjottiin kultalangoin ja kaikenlaisin hienoin metalliputkuloin (mä suuresti epäilen, että kaikille noille nippeleille on ees fiksua suomennosta). Se oli siis historiallista kirjontaa. Tällaista kuvaa pällisteltiin aluksi (siis vannon, että tän skottimaisempaa taulua ei sieltä ihan oikeesti löydy).

Ja sitten lähdettiin kirjomaan tuollaista kivaa liuskaa tuosta liivistä..

Ehkä ei yllättänyt, että melkeen kaikki muut kurssin osallistujat oli sellaisia aika stereotyyppisiä kirjontaa intohimoisesti harrastavia brittirouvia. Mun kanssa samassa pöydässä istui mm. kaksi kuusissa kymmenissä olevaa rouvaa, joista toinen kadotti milloin neulansa ja milloin lankansa... ja sitten joka toinen hetki se pisti sormeensa. Se oli aivan hulvatonta.


Ja kaikki oli niin kauheen tosissaan siinä tekemisessä. Mä kyllä toisaalta ihailen sitä, miten totakin kurssia varten oli kaikille laitettu materiaalit nätisti valmiiksi ja kuvakin piirretty kankaalle.

 Ja tässä se sitten on, viiden tunnin aikaansaannos. Ei helkutti.

No, mulla oli ihan kivaa. Tuota kurssia veti Helen McCook, aivan loistotyyppi. Kaikkea sitä pystyy täälläkin tekemään!

Asumisjärjestelyistä

Mä asun siis käytännössä yliopiston asuntolassa. Se ei tule todellakaan halvemmaksi kuin vaikka porukalla vuokrattu huoneisto, mutta no... se on sata kertaa helpompi järjestää, etenkin jos ei satu asumaan Briteissä ennen koulun alkua. Ja vuokraan sisältyy netit, vedet ja lämmöt.

Tosin tämä järjestely on nyt kyllä osoittautunut hieman haastavammaksi kuin aluksi tuli kuviteltua.

Mulla on siis huone upouudessa yliopiston rakennuttamassa asuntolassa lähellä Holyrood Parkkia. Tää upouusi rakennus tosin on "vähän" jäljessä aikataulusta, joten mä asun tällä hetkellä kahden tulevan kämppiksen kanssa huoneistohotellissa vastakkaisessa päässä kaupunkia.

Nykyinen asuinsija (kuvassa taustalla) kivalla alueella

"Luxury five star development"

Niin siellä nettisivuilla lukee. Kuvailisin tätä tosin pohjoismaisin standardein sellaiseksi aika peruskauraksi.Tänään oltiin esimerkiksi jälleen ilman lämmintä vettä, kunnes saatiin joku respasta kiinni ja korjaamaan meidän boileri. Selvisi, että siitä oli paineet laskenu ja asia on nyt korjattu. Syy tähän paineenlaskuun kuulema oli, että "niin vaan aina välillä käy." Selkeesti viiden tähden boileri.

Meillä on kyllä kolme tv:tä; yksi olkkarissa, yksi "master bedroomissa", jossa mun kreikkalainen kämppis asuu (sillä on myös oma vessa... reilua niimpä.) ja yksi keittiössä. Se tosin on ihan turha, koska sen kaukosäätimessä ei oo pattereita.

 Meillä on myös vessassa lämpöpatteri, mikä ei todellakaan oo itsestään selvää tässä maassa. Sekään tosin ei ole päällä. (Ai niin, ja vessan katosta tippuu maali.)

Mun huoneenikaan ei ole ihan hirmuisen kätevä, koska siellä ei ole oikeastaan muuta kuin yksi valtava sänky ja pieni vaatekaappi (ja ihan helkutisti tavaraa.)

Keittiö.

Ihan mukavahan täällä on asustella, ei siinä mitään. Meillä on iso keittiö ja olkkari, pyykinpesu- ja astianpesukone, silitysrauta... siivoja käy joka päivä. Toiset kärvistelee hotelleissa ilman keittiötä tai pyykinpesumahdollisuutta. Mutta on niitä käytännönongelmia.

Terveydenhoitajalla pitäisi rekisteröityä, mutta se nyt ei onnistu, kun sä et asu pysyvässä osoitteessa. PS. Koulun oma terveysasema on jo täyteen buukattu, mene rekisteröitymään muualle jonnekkin.

Me voidaan avaa sulle pankkitili tän yliopiston antaman "sinä asut tässä ja tässä osoitteessa" lausunnon perusteella, mut sä et kyl voi saada korttia tai tunnuslukua, ennen kun sä asut oikeesti tässä osoitteessa... sitä korttia kun ei voi noutaa täältä eikä postittaa muualle. Ja jokaiselle pankkivirkailijalle joudut joka kerta sitten selventämään, miksi sinulla on tällainen ongelma.

Puuh.

Jes, iloisia kuvia loppuun; asioita, joita ehkä tarvitset, ehkä et tarvitse (tai olisit edes voinut vähän miettiä, ennen kuin ostat), mutta ostit kuitenkin. Tää tulee varmasti olemaan mun äitini lempi osio...

Viikon ykkösenä ehdottomasti harmaat collegehousut pinkillä Darth Vader printillä (Primark; köyhien ja kaheleitten luvattu ostosparatiisi!)

Kakkosena muoviakin muovisemmalta tuoksuva My Little Pony -penaali (Poundland; paikallinen euronkauppa kaikille köyhille ja kaheleille!)

Kolmosena glitterkantinen hiton hieno muistivihko (Paperchase; vihkot eivät ole ikinä näyttäneet niin hienoilta!)

Ja nelosena pöllökuvioinen muovista valmistettu "termos"muki, jossa ei juuri muuta termosta ole kuin kansi. (Primark; helvetin halpaa)

The Great British Break-Up

Tänään onkin sitten jännä päivä, kun täällä äänestetään Skotlannin itsenäisyydestä: mahtipontisesti The Great British Break-Up! Joku onkin jo saattanut kuulla, että tilanne on aika fifty/fifty, joten saa nähdä. Porukasta noin puolet tulee joka tapauksessa pettymään. Koulussa porukka jo pohtikin, että ehkä ei kannata mennä ainakaan pubiin istumaan, sillä ihan sama kumpi voittaa, kyllä vai ei, kun tulokset alkaa varmistua syntyy aivan varmasti meteliä.

Mä luulen, että elämä äänestyksen jälkeen tulee olemaan todella outoa. Ei enää kaupunkia kierteleviä kovaäänisillä varustettuja autoja, YES -rintanappien tyrkyttelijöitä, jokaisen maanviljelijän ja tavan kaupunkilaisen haastatteluja aiheesta BBC:llä... ja jos Yes-äänet voittaa, voi olla ettei David Cameroniakaan tulla enää ihan hirveästi näkemään.

Mua kauheasti kiehtoo, millasia maailmanlaajusia seurauksia sillä on, jos itsenäisyyttä ajavat voittaa.

Mutta joo... koulussa on ollut ihan jees. Kävin tänäänkin aamulla hikoilemassa tuolla isolla kirjastolla... juoksin portaita ja hyllyjenvälejä... aivan sairasta. Mut sit kun kävelin takasin omalle kampukselle päin kirjat sylissä ja ympärillä oli aivan hirveä kuhina eri suuntaan säntäileviä opiskelijoita, mietin vaan et... kuin siistii. Mä oon ihan oikeesti yliopistossa!

Opiskelu on aika... no... omatoimista potenssiin kymmenen? Periaatteessa koko viikko on kulunut kirjastossa ja koneella, aiheena käytännössä "mitäköhän hittoa mä voisin alkaa tekemään (ja tutkimaan)?" Sinällään aivan mahtavaa, mä voin tehdä just sitä mitä haluan. Mut niin kuin tuo käytännössä mun tutkimus-osiotani ohjaava opettaja totesi... täällä ei voi vain taiteilla. Pitää myös tehdä tutkimusta.

Meillä on joka keskiviikko tunnin luento erilaisista tutkimusmetodeista ja heti sen perään pienryhmäohjausta. Tää jälkimmäinen tulee ainakin ensimmäisen kerran perusteella olemaan tosi mielenkiintoista, koska tässä meijän about 20 ihmisen pienryhmässä on 17 elokuvaohjausta opiskelevaa, pääasiassa miehiä, ja heidän tutkimustensa aiheina ovat esimerkiksi politiikan vaikutus dokumenttielokuviin tai kuinka dokumenttielokuvat vääristelevät todellisuutta ja niin edespäin. Mä en ihan oikeasti muista suurinta osaa näistä aiheista, koska mä en vaan yksinkertaisesti ymmärtänyt mitä ne meinaa. Enikeis... aika iso ero näihin meidän kolmen puvustusopiskelijan ehkä enemmän visuaalisiin ja maanläheisiin aiheisiin.

Mä uskon, että voi olla tosi mielenkiintoista, toisaalta. Mun luokkakaverit oli vähän toista mieltä. Ne ei ehkä tule puhua pukahtamaan siellä pienryhmässä.

Me mennään tänään "luokan kanssa" teatteriin katsomaan näytelmää, jonka nimeä en muista. Hyvä minä. Tää on taas näitä hetkiä. Oon kyllä sinällään aika vaikuttunut kaikista mahiksista, mitä tuo meidän koulu ja koulutusohjelma tarjoaa. Ilmaseks teatteriin..? Öö, tietenkin! Mutta joo, ylläriteatteri, saa nähdä mitä tulee. Jee! Oon aika varma, että joku on kertonut jossain vaiheessa, millasesta näytelmästä on kyse, mutta mulla ei vaan oo minkäänlaista muistikuvaa. Tää on niin kuin eläisi jonkun muistihäiriön kanssa, menee niin paljon energiaa asioiden kielellisessä kääntämisessä pään sisällä, et puolet tippuu matkasta.

Maanantaipostailua

Viikonloppu kului lähinnä tarpeellisten asioiden hankkimisessa, a.k.a shoppaillessa. (Uudet hienot lenkkilenkkarit, jei!)

 Siitä seurasikin muutamia iloisia huomioita:
 -ostoskatujen takana olevassa ostoskeskuksessa on Ruotsin Tiimari TIGER. Hassua pientä roinaa siististi hyllyihin aseteltuna, jee!
 -meidän koulussa on aika kiva, pieni mutta suuri, taidetarvikekauppa, josta saa ihan mitä vaan. Jee!
- ja, että Marks&Spencerillä on aivan val-ta-va alusvaateosasto ja aivan sairaan päheet sovituskopit.


Mutta ei hätää, viime viikon iloinen joutilas meno ja kaunis sää, onkin tässä maanantain kuluessa vaihtunut p*skaan säähän ja typeriin käytännön ongelmiin.

 Meidän olkkarin linnanäköala viimeviikolla (nuo harmaat rakennukset horisontissa on Edinburgh Castle)...

 ...ja tänä aamuna. Ei näy linnan linnaa.

 Käytännön ongelmista ei oikeasti pitäisi olla kauhean yllättynyt. Ennen kuin täällä voi elää pienessäkään mielenrauhassa, pitää ymmärtää, että asiat vain hoidetaan täällä eritavalla.

Miksi rakentaa taloihin kalliita kaksilasisia ikkunoita, kun voi vain vuorata kylmän lattian kokolattiamatolla ja pukea talvella vaatetta päälle? Sama lopputulema, eikö?

Joku päivä mä kokoan tänne vielä gallerian kaikesta, mikä täällä on aivan nurinkurin, liikenteestä lähtien. Nää saa vaan selkeesti jotain kiksejä siitä ja se on oikeesti ihan fine. Jos on kivempaa, että 5 pennin kolikko on 20 pennin kolikkoa isompi niin siitä vaan. Ei mitään logiikkaa, mut mitäs sitten.

Mutta se, että mä en voi tässä "pankkimaailmankeskuksessa" maksaa lukukausimaksuani tilisiirtona tililtä A tilille B, aiheutaa jo hieman harmaita hiuksia. Mä voin kyllä maksaa sen debit-kortilla toimistossa (jos mun nostorajani olisi vaikka öö... 10 000 euroa? Ei joo taida olla.) Tai luottokortilla (niin... silläkään ei taida päästä aivan tarpeeksi korkeelle) Miten olisi shekki, sekin kävisi? Shekki!!! Ei mulla ole mitään shekkivihkoa..? Suomessa on käytetty shekkejä sillon kun Kekkonen oli presidentti!

Tänään oli myös eka ihan oikea koulupäivä. IIKS. Jännitti niin paljon, että sain eilen flunssan, joten olin aikalailla superpihalla kipeän kurkkuni kanssa. Meitä on todellakin kokonaiset kolme puvustusopiskelijaa, ja nää kaksi muuta suorittaa MFA:ta eli kahden vuoden pituista tutkintoa, kun itse kykin täällä vaan vuoden. Oon ehkä jälleen missannu jotain, mutta vuoden tutkinnossa (Master of Art) on kolme lukukautta (syksy, kevät, kesä) ja maksetaan vaan yhdestä vuodesta, kun taan Master of Fine Artissa on neljä lukukautta (syksy+kevät x2) ja maksetaan kahdesta vuodesta. Yksi lukukausi eroa, toinen on tuplasti kalliimpi (?)

Joo... kyllä ne sitä kahden vuoden tutkintoa ehdotti mullekin tänään, mutta... nyt ei kyllä toista kymppitonnia mistään perseestä aleta repimään, hitto sentään. Sairasta.

Loistavaa tässä kolmen ihmisen ryhmässä on tietenkin se, että tää toinen tyttö on todellakin sieltä Kanadasta ja toinen täältä huudeilta, joten oon selkeesti se ainoa englantia ihan omilla ääntämyksillä sönköttävä ulkomaalainen, joka ei tajuu mistään mitään. Tosi siistiä. Joukosta erottuminen on aina plussaa.

Kerroinko jo, että me ollaan kampuksella sellaisessa rumassa 70-luvun betorakennuksessa, jossa kerrokset on "numeroitu" kirjaimin? Joo, todella sekavaa. Alin kerros taisi olla N, joten tää "numerointi" ei ees ala A:sta. Semmosta.

Tiskiharjoja ja turisteeraamista

Eilen oli vihdoin ja viimein oman koulun oma tervetulias/perehdytys tilaisuus, ja tuli edes hieman infoa aikatauluista ja kursseista.

Minä siis opiskelen Edinburgh College of Artissa (ECA), joka on osa University of Edinburghia. Tarkemmin tuo oma "koulu" ECA:ssa on School of Design. (Hieman monimutkaista, eikö..?) Enikeis, tässä viimeiseksi mainitun opinahjon infossa, jossa oli varmaankin useampia satoja(!) postgrad-opiskelijoita, vihdoin tapasin jonkun, joka oli myös tulossa opiskelemaan puvustusta.

Se oli oikeastaan aika hämmentävää, koska me istuttiin sattumalta siellä semi-isossa luoentosalissa vierekkäin. (Naurakaa vain, mutta 99% ihmisistä, joihin täällä oon tutustunu on tullu opiskelemaan jotain IHAN OIKEAA AKATEEMISTA ASIAA, kuten politiikkaa, psykologiaa, kirjallisuutta, raamatun tutkimusta... no, voidaan kiistellä lasketaanko raamatun tutkimus)... ECA:ssakin suosituimmat opintoalat on epäilemättä teollinen muotoilu tai muoti tai jokin ihmeellinen Design Informatics. Mutta se että, joku muukin on täällä tekemässä jotain näin älytöntä... HIGH FIVE! Ehkä meitä on enemmänkin, saa nähdä...

Tää toinen tyttö oli siis kanadalainen ja opiskellu vaatesuunnittelua Jenkeissä. Samassa tilaisuudessa tuli tutustuttua myös paikalliseen tekstiili-poikaan, joka oli opiskellu kuvanveistoa (ja lähteny melkeen vaihtoon Turkuun... TH-YR-KY... en ollut ikinä tajunnut, miten kansainvälisesti helposti lausuttava sana Turku on.) Tekstiili-poika osoittautui käteväksi tuttavuudeksi, sillä se osasi kertoa, mistä mä voisin löytää tiskiharjan.

Brittiläisessä keittiössä on nimittäin yksi, ylitse muiden, käsittämätön asia:  astiat on kivempi pestä ruoantähteitä imevällä limaisella sienellä, kuin siistillä muovisella harjalla, jossa on varsi, josta pitää kiinni.


Tänään ei tapahtunut juuri mitään, joten lähdin vähän turisteeraamaan kameran kanssa (ja tekemään ostoksia ekaa "projektia" varten). Oon tietenkin todella pro esittelemään kaupunkia, jossa oon viettäny kokonaiset viisi päivää. Tällä hetkellä mun silmissäni paikka näyttää jotakuinkin tältä:

Tää kaupunki vain ei ole noin litteä, sillä tuo keskellä oleva linna seisoo aivan tajuttoman mäen päällä. Ja todellakin kaikki mitä ei näy, on sitä "espoota", josta en tiedä mitään.

Mä asun (toistaiseksi) tuolla vasemmassa alanurkassa hassun pienen lätäkön vierellä. Fountaincourt on alueen nimi ja tämä on vähän tällainen paikallinen versio Kalasatamasta. Paljon uusia rakennuksia, muutama vanha rotisko siinä välissä ja yksi tuollainen lihamarkkinakaari(?)

Tästä menee poikki muutama isompi Sörnäisten rantatie..

 Meat Market -kaari

 Lätäkkö ja vasemmalla huoneistohotelli.

ECA:n kampus on sitten 10 min kävelymatkan päässä "Vanhassa kaupungissa", joka on käytännössä arkkitehtuuriltaan jotain Tallinnan tai Tukholman vanhan kaupungin suuntaan (mä en valitettavasti ole käynyt kovin monessa vanhassa kaupungissa, mutta kapeita vanhoja taloja ja mutkikkaita kujia... tiedättekö..? Paljon mäkiä..?)

Tämäkin katu menee ylämäkeen...

 

Linna kuvattuna vanhan kaupungin puolelta.

 Kaupungin kuuluisimman koiran mukaan nimetty pubi.

Ja tässä hän on, Greyfriars Bobby; kuolleen isäntänsä haudalle päivittäin tallustanut paikallinen sankari.

Pubin takana piilossa on hirmuisen sympaattinen hautausmaa (joka piti aikanaan aidata, sillä lääketieteenopiskelijat kävivät varastelemassa sieltä ruumiita)

Linnallesitten johtaa turisteja kuhiseva Royal Mile ja sen toisessa päässä, toisen vieläkin isomman kukkulan juurella, on kuningattaren Skotlannin residenssi Palace of Holyrood (ja siinä pienen matkan päässä allekirjoittaneen tuleva asuntola..!)

Turistikatu Royal Mile

Old Townin takana (tai vieressä, miten sen nyt ottaa) on yliopiston semi-isoja kampuksia. Bistro Squarella on aivan mahtava oppilaskunnan omistama Teviot House (ei kartassa) ja iso McEwan Hall, jossa tanssittiin skottis-dääns-tingiä Ceilidhiä. George Squaren puiston ympärillä taas on uudempaa ja vanhempaa (enemmän ja vähemmän viruhotellia muistuttavaa) rakennusta ja FBI:n päämajalta näyttävä kirjasto.

 Bistro Square

Teviot House, maailman vanhin ylioppilaskuntatalo.

 Viru-hotellia muistuttava Appleton Tower George Squarella

 George Square Park

Yliopiston pääkirjasto George Squarella

Linnan (tai siis aivan hiton ison mäen) takana on "New Town" -nimellä kulkeva alue. Ei huolta, ei mitään modernia, vaan enemmän Espan tyylistä leveää suoraa bulevardia, isoja hienoja rakennuksia ja hulluna tavarataloja ja kauppoja. New Townin ja linnan välissä, pienessä laaksossa, on hirmuisen viehättävä iso puisto.

 George Street

"Yrjö IV vieraili Skotlannissa MDCCCXXII" -patsas George Streetillä.

New Townin ja linnan väliin jäävää puistoa.